{"id":26022,"date":"2022-11-16T17:53:23","date_gmt":"2022-11-16T15:53:23","guid":{"rendered":"https:\/\/leadermind.fi\/johtamisen-peliteoria\/"},"modified":"2023-09-07T19:31:37","modified_gmt":"2023-09-07T17:31:37","slug":"johtamisen-peliteoria","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/leadermind.fi\/fi\/johtamisen-peliteoria\/","title":{"rendered":"Johtamisen peliteoria"},"content":{"rendered":"<div class=\"wpb-content-wrapper\"><p>[vc_row row_height_percent=&#8221;0&#8243; override_padding=&#8221;yes&#8221; h_padding=&#8221;2&#8243; top_padding=&#8221;4&#8243; bottom_padding=&#8221;3&#8243; overlay_alpha=&#8221;50&#8243; gutter_size=&#8221;3&#8243; column_width_percent=&#8221;100&#8243; shift_y=&#8221;0&#8243; z_index=&#8221;0&#8243; uncode_shortcode_id=&#8221;146501&#8243;][vc_column column_width_percent=&#8221;100&#8243; position_horizontal=&#8221;left&#8221; position_vertical=&#8221;middle&#8221; gutter_size=&#8221;3&#8243; overlay_alpha=&#8221;50&#8243; shift_x=&#8221;0&#8243; shift_y=&#8221;0&#8243; shift_y_down=&#8221;0&#8243; z_index=&#8221;0&#8243; medium_width=&#8221;0&#8243; mobile_width=&#8221;0&#8243; width=&#8221;1\/1&#8243; uncode_shortcode_id=&#8221;186661&#8243;][vc_row_inner limit_content=&#8221;&#8221;][vc_column_inner width=&#8221;1\/1&#8243;][vc_column_text css_animation=&#8221;alpha-anim&#8221; animation_speed=&#8221;1000&#8243; uncode_shortcode_id=&#8221;309448&#8243;]Johtamisen peliteoria tarjoaa malleja k\u00e4ytt\u00e4ytymisp\u00e4\u00e4oman integroimiseksi organisaation tuottavuuteen ja HR-dataan. K\u00e4ytt\u00e4ytymisp\u00e4\u00e4omalla on yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi merkitys liiketoiminnan arvon luomisessa. N\u00e4it\u00e4 &#8221;pehmeit\u00e4 taitoja&#8221; on vaikea hankkia, koska ihmisen sosiaalinen tilanne on monimutkainen johtuen erilaisista persoonallisuuksista ja ennakkoasenteista.  <\/p>\n<p>Johtamisen peliteorian avulla voidaan kuitenkin ratkaista n\u00e4it\u00e4 \u201cpehmeit\u00e4 taitoja\u201d ja edist\u00e4\u00e4 organisaation suorituskyky\u00e4. Peliteoria paljastaa johdon k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja auttaa valaisemaan johdon toiminnan ja timil\u00e4isten suorituksen v\u00e4list\u00e4 suhdetta. Peliteoria auttaa havainnollistamaan, miksi jotkut organisaatiot ep\u00e4onnistuvat muutoksenhallinnassa tai heill\u00e4 on suuri henkil\u00f6st\u00f6vaihtuvuus. Peliteoria on tiede, joka soveltaa matematiikkaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4ksemme paremmin ihmisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja sosiaalista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4.   <\/p>\n<p>Peliteoria on avain, kun luodaan uuden sukupolven mallipohjaista teko\u00e4ly\u00e4. Teko\u00e4lymalleilla voidaan vahvistaa johtajien k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja luoda kest\u00e4vi\u00e4 kilpailuetuja.[\/vc_column_text][vc_custom_heading heading_semantic=&#8221;h4&#8243; text_size=&#8221;h4&#8243; text_weight=&#8221;400&#8243; css_animation=&#8221;alpha-anim&#8221; animation_speed=&#8221;1000&#8243; uncode_shortcode_id=&#8221;640247&#8243;]<strong>Johtajat ja esimiehet pelaavat omassa johtamisen arjessaan \u00b4peli\u00e4\u00b4, jossa on seuraavia peliteoreettisia osa-alueita:<\/strong>[\/vc_custom_heading][\/vc_column_inner][\/vc_row_inner][vc_accordion active_tab=&#8221;0&#8243;][vc_accordion_tab gutter_size=&#8221;2&#8243; column_padding=&#8221;2&#8243; title=&#8221;Strategic game&#8221; tab_id=&#8221;1664883811-1-83&#8243;][vc_column_text uncode_shortcode_id=&#8221;156202&#8243;]Kunkin johtajan t\u00e4m\u00e4nhetken k\u00e4ytt\u00e4ytyminen vaikuttaa organisaation koko vuoden tulokseen. T\u00e4m\u00e4 pitk\u00e4aikainen vaikutusilmi\u00f6 tekee johtamisesta strategisen. Jokaisella johtajalla on oma johtamistapa tai politiikka, jota h\u00e4n noudattaa joko tietoisesti tai alitajuisesti. On my\u00f6s inhimillisi\u00e4 ennakkoasenteita, jotka sanelevat k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Lis\u00e4ksi on henkil\u00f6kohtaisia \u200b\u200boletuksia johtamisk\u00e4ytt\u00e4ytymisen eduista. Jotkut johtajat kykenev\u00e4t ajattelemaan saatavia tuottoja pitemm\u00e4lle tulevaisuuteen, kun taas toiset ajattelevat vain lyhyen aikav\u00e4lin tuottoja tai v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4t mahdollisia rangaistuksia. T\u00e4m\u00e4n takia johtamisen toimet saattavat olla pitemm\u00e4ss\u00e4 juoksussa jopa strategisesti tuhoisia yritykselle.[\/vc_column_text][\/vc_accordion_tab][vc_accordion_tab gutter_size=&#8221;2&#8243; column_padding=&#8221;2&#8243; title=&#8221;Bayesian game&#8221; tab_id=&#8221;1664883811-2-3&#8243;][vc_column_text uncode_shortcode_id=&#8221;187117&#8243;]Bayesian game tarkoittaa, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 on teht\u00e4v\u00e4 ep\u00e4t\u00e4ydellisill\u00e4 tiedoilla. Johtajalla saattaa olla oletuksia johtamistoimiensa vaikutuksista. Kokemustemme perusteella aiemmat oletukset saadaan muuttumaan, kun k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6l\u00e4ht\u00f6inen simulaatio-oppiminen antaa paremman ymm\u00e4rryksen tilanteesta ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisen syy-seurausyhteyksist\u00e4. T\u00e4t\u00e4 kutsutaan vahvistusoppimiseksi, joka rationaalisilla ihmisll\u00e4 on luonnostaan. Johtajat toimivat monimutkaisessa organisaatioymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jota on usein vaikea hahmottaa kokonaisuudessaan. Johtajat oppivat kuitenkin tietyt todenn\u00e4k\u00f6isyydet, joihin he perustavat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4. Rationaaliset johtajat hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t luontaista ominaisuuttaan vahvistusoppimisesta ja ep\u00e4t\u00e4ydellisest\u00e4 tiedoista huolimatta osaavat toimia monimutkaisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.[\/vc_column_text][\/vc_accordion_tab][vc_accordion_tab gutter_size=&#8221;2&#8243; column_padding=&#8221;2&#8243; title=&#8221;Stochastic game&#8221; tab_id=&#8221;1664897575958-2-6&#8243;][vc_column_text uncode_shortcode_id=&#8221;137286&#8243;]Johtaminen on v\u00e4lill\u00e4 stokastista, johtuen satunnaisista tapahtumista. T\u00e4m\u00e4 johtaa yleens\u00e4 negatiivisiin yll\u00e4tyksiin. Ei voida odottaa, ett\u00e4 jokaisen p\u00e4iv\u00e4n aktiviteetit toteutuvat suunnitellusti. Usein esiintyy stokastisia interventioita, jotka vaativat huomiotamme. Johtajilla on usein my\u00f6s muodostunut v\u00e4\u00e4ri\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4 ja ennakkoluuloja, jotka ohjaavat lyhytj\u00e4nteiseen tuottavuuden parantamiseen, tai toimilla koitetaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 joku v\u00e4lit\u00f6n rangaistus, kuten insentiivin menetyst tai ammatti-identiteetin alentuminen. Usein johtaja siis arvostaa lyhyen aikav\u00e4lin tulosparannusta enemm\u00e4n kuin pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tuottavuuden parannusta, mik\u00e4 vaatisi erilaisia \u200b\u200btoimia ja strategisempaa ajattelua. Stokastiset eli satunnaiset johtamisen arkea sekoittavat ilmi\u00f6t lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t, ja johtajan k\u00e4ytt\u00e4ytymisell\u00e4 ja valinnoilla on suuri vaikutus tulokseen pitk\u00e4ll\u00e4 aikaj\u00e4nteell\u00e4.[\/vc_column_text][\/vc_accordion_tab][vc_accordion_tab gutter_size=&#8221;2&#8243; column_padding=&#8221;2&#8243; title=&#8221;Non-symmetric game&#8221; tab_id=&#8221;1664897622991-3-8&#8243;][vc_column_text uncode_shortcode_id=&#8221;179271&#8243;]Johtajat ja esimiehet ovat kaikki ep\u00e4symmetrisess\u00e4 asemassa alaisiinsa n\u00e4hden. Johtajien johtamisvoimaa ohjaavat johtamisj\u00e4rjestelm\u00e4t ja -kulttuuri. Siten johtajilla on yleens\u00e4 erilaiset strategiset tavoitteet kuin heid\u00e4n tiimil\u00e4isill\u00e4\u00e4n. Ty\u00f6ntekij\u00f6iden keskittyess\u00e4 teht\u00e4viens\u00e4 suorittamiseen johtajien on mietitt\u00e4v\u00e4 koko joukkueen yhteisty\u00f6t\u00e4 ja suorituskyky\u00e4. Lis\u00e4ksi on lukemattomia henkil\u00f6kohtaisia \u200b\u200bja sosiaalisia piirteit\u00e4, jotka muodostavat tavan, jolla johtajat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ep\u00e4symmetrist\u00e4 voimaansa vaikuttaakseen tilanteisiin ja tiimil\u00e4isiin.[\/vc_column_text][\/vc_accordion_tab][vc_accordion_tab gutter_size=&#8221;2&#8243; column_padding=&#8221;2&#8243; title=&#8221;Signalling game&#8221; tab_id=&#8221;1664897646381-4-8&#8243;][vc_column_text uncode_shortcode_id=&#8221;182861&#8243;]Johtajan k\u00e4ytt\u00e4ytyminen voi muuttaa tiimikulttuuria ja tiimikulttuuri taas vaikuttaa signalointipeliin eli avoimuuteen kertoa havainnoista ja tuntemuksista. Kun ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 on luottamusta siihen, ett\u00e4 ongelmat ratkaistaan \u200b\u200bpositiivisella tavalla, henkil\u00f6t kertovat helpommin havaitsemistaan ongelmista ja kehitystarpeisista. Henkil\u00f6st\u00f6n kommenttien ja tunteiden lis\u00e4ksi signaaleja nousee my\u00f6s johtamisj\u00e4rjestelmist\u00e4. Johtamisj\u00e4rjestelm\u00e4t voivat esimerkiksi ilmoittaa lis\u00e4\u00e4ntyneest\u00e4 sairausriskist\u00e4 ja suositella varhaisen toiminnan aktivointia poissaolojen est\u00e4miseksi. T\u00e4ll\u00f6in johtamisj\u00e4rjestelm\u00e4 analysoi tietoja (mm. henkil\u00f6kyselyj\u00e4 ja muuta tietoa) ja l\u00e4hett\u00e4\u00e4 h\u00e4lytyksi\u00e4 ja tarjoaa toimintaohjeita.[\/vc_column_text][\/vc_accordion_tab][vc_accordion_tab gutter_size=&#8221;2&#8243; column_padding=&#8221;2&#8243; title=&#8221;Non-cooperative or cooperative game&#8221; tab_id=&#8221;1664897669000-5-7&#8243;][vc_column_text uncode_shortcode_id=&#8221;199441&#8243;]Vangin dilemma on yksi tavallisimpia peliteorian k\u00e4sittelemi\u00e4 valintatilanteita. Dilemmassa on kaksi vankia, jotka eiv\u00e4t voi kommunikoida, mutta joutuvat valitsemaan joko yhteisty\u00f6n tai toimimaan oman etunsa mukaisesti. Organisaatiossa viestint\u00e4\u00e4 ei ole rajoitettu, mutta samantyyppinen sosiaalinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko-ongelma esiintyy jokaisessa organisaatiossa ja tiimiss\u00e4: valitsevatko ty\u00f6ntekij\u00e4t yhteisty\u00f6n vai toimivatko he henkil\u00f6kohtaisten etujensa mukaisesti. Yhteisty\u00f6h\u00f6n osallistumaton ajattelutapa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tuottavuutta ja voi aiheuttaa vakavia ongelmia suorituskykyyn. Peliteorian avulla on mahdollista kehitt\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6haluisempaa ajattelutapaa, jossa ty\u00f6ntekij\u00e4t innovoivat ja ratkaisevat ongelmia positiivisessa ilmapiiriss\u00e4.[\/vc_column_text][\/vc_accordion_tab][vc_accordion_tab gutter_size=&#8221;2&#8243; column_padding=&#8221;2&#8243; title=&#8221;Zero-sum or general sum game&#8221; tab_id=&#8221;1664897694539-6-4&#8243;][vc_column_text uncode_shortcode_id=&#8221;207143&#8243;]Nolla-summapeliss\u00e4 (zero-sum game) yhden pelaajan voitto johtaa toisen pelaajan menetykseen. Zero-sum game ajattelutapa on haitallinen organisaatioille, koska se est\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. Yleissummapeliss\u00e4 (general sum game) pelaajat auttavat toisiaan saavuttamaan palkinnot ja korkeamman suorituskyvyn. Yleissummapelin pelaajat ovat my\u00f6s valmiita ottamaan riskej\u00e4 yhdess\u00e4. He ovat keskittyneet voittamiseen ja ovat valmiita uhrauksiin saavuttaakseen pitk\u00e4n aikav\u00e4lin palkinnon. Sek\u00e4 nolla- ett\u00e4 yleissummapelit j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t j\u00e4lki\u00e4 organisaatiotietoihin, joten on mahdollista analysoida, mink\u00e4 tyyppist\u00e4 peli\u00e4 organisaatio pelaa. Tietopohjainen teko\u00e4ly auttaa tunnistamaan haitallista kulttuuria, ja malliohjatulla teko\u00e4lyll\u00e4 voidaan oppia, mitk\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymiset vahvistavat organisaation yleissummapeli\u00e4.[\/vc_column_text][\/vc_accordion_tab][\/vc_accordion][\/vc_column][\/vc_row][vc_row row_height_percent=&#8221;0&#8243; override_padding=&#8221;yes&#8221; h_padding=&#8221;2&#8243; top_padding=&#8221;2&#8243; bottom_padding=&#8221;4&#8243; overlay_alpha=&#8221;50&#8243; gutter_size=&#8221;3&#8243; column_width_percent=&#8221;100&#8243; shift_y=&#8221;0&#8243; z_index=&#8221;0&#8243; uncode_shortcode_id=&#8221;104879&#8243;][vc_column column_width_percent=&#8221;100&#8243; align_horizontal=&#8221;align_center&#8221; gutter_size=&#8221;3&#8243; overlay_alpha=&#8221;50&#8243; shift_x=&#8221;0&#8243; shift_y=&#8221;0&#8243; shift_y_down=&#8221;0&#8243; z_index=&#8221;0&#8243; medium_width=&#8221;0&#8243; mobile_width=&#8221;0&#8243; width=&#8221;1\/1&#8243; uncode_shortcode_id=&#8221;702006&#8243;][vc_row_inner row_inner_height_percent=&#8221;0&#8243; overlay_alpha=&#8221;50&#8243; gutter_size=&#8221;3&#8243; shift_y=&#8221;0&#8243; z_index=&#8221;0&#8243; uncode_shortcode_id=&#8221;160282&#8243; limit_content=&#8221;&#8221;][vc_column_inner column_width_percent=&#8221;100&#8243; gutter_size=&#8221;3&#8243; overlay_alpha=&#8221;50&#8243; shift_x=&#8221;0&#8243; shift_y=&#8221;0&#8243; shift_y_down=&#8221;0&#8243; z_index=&#8221;0&#8243; medium_width=&#8221;0&#8243; mobile_width=&#8221;0&#8243; width=&#8221;1\/2&#8243; uncode_shortcode_id=&#8221;383473&#8243;][vc_column_text css_animation=&#8221;alpha-anim&#8221; animation_speed=&#8221;1000&#8243; uncode_shortcode_id=&#8221;350467&#8243;]<strong>Miksi siis peliteoria yhdistettyn\u00e4 teko\u00e4lyoppimiseen avaa johtamisellesi l\u00e4pimurron?<\/strong><br \/>\nKoska voimme mallintaa ihmisen monimutkaista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 organisaatiossa matemaattisella mallinnuksella. Aluksi organisaatiosta tehd\u00e4\u00e4n digitaalinen kaksonen (digital twin), jossa mallinnetaan johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten vaikutusta liiketoiminnan tulokseen ja ihmisen suorituskykyyn. Sitten sovelletaan Markov-sekvenssi\u00e4 t\u00e4h\u00e4n digitaaliseen kaksoseen ja aloitetaan vahvistus Q-oppimisen Bellman-toiminnolla. T\u00e4m\u00e4 voi kuulostaa monimutkaiselta (ja niinh\u00e4n se onkin), mutta kun digitaalinen kaksonen on luotu, voimme havainnollistaa miksi inhimillisten voimavarojen johtaminen organisaatiossa on niin haastavaa. Teko\u00e4lyll\u00e4 voimme siis auttaa johtajia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa luoden tietynlaisen kristallipallon, joka osoittaa eri vaihtoehtoja saavuttaa parempia tuloksia sek\u00e4 vahvistaa tiedollajohtamista kohti menestyksellist\u00e4 johtamisk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 ihmisl\u00e4heisell\u00e4 johtamisella luot organisaatioosi kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kilpailuetua.[\/vc_column_text][\/vc_column_inner][vc_column_inner column_width_percent=&#8221;100&#8243; position_vertical=&#8221;middle&#8221; gutter_size=&#8221;3&#8243; overlay_alpha=&#8221;50&#8243; shift_x=&#8221;0&#8243; shift_y=&#8221;0&#8243; shift_y_down=&#8221;0&#8243; z_index=&#8221;0&#8243; medium_width=&#8221;0&#8243; mobile_width=&#8221;0&#8243; width=&#8221;1\/2&#8243; uncode_shortcode_id=&#8221;607848&#8243;][vc_single_image media=&#8221;25204&#8243; media_width_percent=&#8221;100&#8243; alignment=&#8221;center&#8221; shadow=&#8221;yes&#8221; shadow_weight=&#8221;sm&#8221; css_animation=&#8221;bottom-t-top&#8221; animation_speed=&#8221;1000&#8243; animation_delay=&#8221;200&#8243; uncode_shortcode_id=&#8221;860481&#8243;][\/vc_column_inner][\/vc_row_inner][vc_row_inner limit_content=&#8221;&#8221;][vc_column_inner width=&#8221;1\/1&#8243;][vc_column_text css_animation=&#8221;alpha-anim&#8221; animation_speed=&#8221;1000&#8243; uncode_shortcode_id=&#8221;788815&#8243;]Peliteorian, data-analyysin ja koneoppimisen hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 organisaatiossa seuraa merkitt\u00e4vi\u00e4 etuja. Uskon, ett\u00e4 n\u00e4iden yhdist\u00e4misest\u00e4 on tulossa nouseva uusi johtamistiede. Peliteoria tarjoaa malleja k\u00e4ytt\u00e4ytymisp\u00e4\u00e4oman integroimiseksi talous- ja henkil\u00f6st\u00f6tietoihin. T\u00e4m\u00e4 ei ole helppo teht\u00e4v\u00e4, mutta vallankumouksellinen tutkimus on jo alkanut. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 tehd\u00e4 tiivist\u00e4 tutkimusyhteisty\u00f6t\u00e4 yritysten kanssa, joissa dataa luodaan p\u00e4ivitt\u00e4in ja suorituskykyongelmia ratkaistaan uuden tiedon avulla. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, \u200b\u200bett\u00e4 Kurt Lewinin sanonta &#8221;Mik\u00e4\u00e4n ei ole k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisemp\u00e4\u00e4 kuin hyv\u00e4 teoria&#8221; p\u00e4tee my\u00f6s t\u00e4h\u00e4n.&#8221;[\/vc_column_text][\/vc_column_inner][\/vc_row_inner][\/vc_column][\/vc_row]<\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>[vc_row row_height_percent=&#8221;0&#8243; override_padding=&#8221;yes&#8221; h_padding=&#8221;2&#8243; top_padding=&#8221;4&#8243; bottom_padding=&#8221;3&#8243; overlay_alpha=&#8221;50&#8243; gutter_size=&#8221;3&#8243; column_width_percent=&#8221;100&#8243; shift_y=&#8221;0&#8243; z_index=&#8221;0&#8243; uncode_shortcode_id=&#8221;146501&#8243;][vc_column column_width_percent=&#8221;100&#8243; position_horizontal=&#8221;left&#8221; position_vertical=&#8221;middle&#8221; gutter_size=&#8221;3&#8243; overlay_alpha=&#8221;50&#8243; shift_x=&#8221;0&#8243; shift_y=&#8221;0&#8243; shift_y_down=&#8221;0&#8243; [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":25205,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-26022","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.3 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Johtamisen peliteoria | Leadermind<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"Johtamisen peliteoria tarjoaa malleja k\u00e4ytt\u00e4ytymisp\u00e4\u00e4oman integroimiseksi organisaation tuottavuuteen ja HR-dataan. K\u00e4ytt\u00e4ytymisp\u00e4\u00e4omalla on yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi merkitys liiketoiminnan arvon luomisessa.\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/leadermind.fi\/fi\/johtamisen-peliteoria\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Johtamisen peliteoria | Leadermind\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Johtamisen peliteoria tarjoaa malleja k\u00e4ytt\u00e4ytymisp\u00e4\u00e4oman integroimiseksi organisaation tuottavuuteen ja HR-dataan. K\u00e4ytt\u00e4ytymisp\u00e4\u00e4omalla on yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi merkitys liiketoiminnan arvon luomisessa.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/leadermind.fi\/fi\/johtamisen-peliteoria\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Leadermind\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/LeaderMind2020\/\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-09-07T17:31:37+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/leadermind.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/Leadermind-header.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2026\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1080\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"8 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/leadermind.fi\\\/fi\\\/johtamisen-peliteoria\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/leadermind.fi\\\/fi\\\/johtamisen-peliteoria\\\/\",\"name\":\"Johtamisen peliteoria | Leadermind\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/leadermind-fi.hel9.wp-cloud.dev\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/leadermind.fi\\\/fi\\\/johtamisen-peliteoria\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/leadermind.fi\\\/fi\\\/johtamisen-peliteoria\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/leadermind.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/Leadermind-header.jpg\",\"datePublished\":\"2022-11-16T15:53:23+00:00\",\"dateModified\":\"2023-09-07T17:31:37+00:00\",\"description\":\"Johtamisen peliteoria tarjoaa malleja k\u00e4ytt\u00e4ytymisp\u00e4\u00e4oman integroimiseksi organisaation tuottavuuteen ja HR-dataan. K\u00e4ytt\u00e4ytymisp\u00e4\u00e4omalla on yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi merkitys liiketoiminnan arvon luomisessa.\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/leadermind.fi\\\/fi\\\/johtamisen-peliteoria\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/leadermind.fi\\\/fi\\\/johtamisen-peliteoria\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/leadermind.fi\\\/fi\\\/johtamisen-peliteoria\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/leadermind.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/Leadermind-header.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/leadermind.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/Leadermind-header.jpg\",\"width\":2026,\"height\":1080},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/leadermind.fi\\\/fi\\\/johtamisen-peliteoria\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/leadermind.fi\\\/fi\\\/etusivu\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Johtamisen peliteoria\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/leadermind-fi.hel9.wp-cloud.dev\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/leadermind-fi.hel9.wp-cloud.dev\\\/\",\"name\":\"Leadermind\",\"description\":\"Productive Leadership Simulation\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/leadermind-fi.hel9.wp-cloud.dev\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/leadermind-fi.hel9.wp-cloud.dev\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/leadermind-fi.hel9.wp-cloud.dev\\\/#organization\",\"name\":\"LeaderMind\",\"url\":\"https:\\\/\\\/leadermind-fi.hel9.wp-cloud.dev\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/leadermind-fi.hel9.wp-cloud.dev\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/leadermind.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/leadermind-logo.png\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/leadermind.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/leadermind-logo.png\",\"width\":1200,\"height\":298,\"caption\":\"LeaderMind\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/leadermind-fi.hel9.wp-cloud.dev\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/www.facebook.com\\\/LeaderMind2020\\\/\"]}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Johtamisen peliteoria | Leadermind","description":"Johtamisen peliteoria tarjoaa malleja k\u00e4ytt\u00e4ytymisp\u00e4\u00e4oman integroimiseksi organisaation tuottavuuteen ja HR-dataan. K\u00e4ytt\u00e4ytymisp\u00e4\u00e4omalla on yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi merkitys liiketoiminnan arvon luomisessa.","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/leadermind.fi\/fi\/johtamisen-peliteoria\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Johtamisen peliteoria | Leadermind","og_description":"Johtamisen peliteoria tarjoaa malleja k\u00e4ytt\u00e4ytymisp\u00e4\u00e4oman integroimiseksi organisaation tuottavuuteen ja HR-dataan. K\u00e4ytt\u00e4ytymisp\u00e4\u00e4omalla on yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi merkitys liiketoiminnan arvon luomisessa.","og_url":"https:\/\/leadermind.fi\/fi\/johtamisen-peliteoria\/","og_site_name":"Leadermind","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/LeaderMind2020\/","article_modified_time":"2023-09-07T17:31:37+00:00","og_image":[{"width":2026,"height":1080,"url":"https:\/\/leadermind.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/Leadermind-header.jpg","type":"image\/jpeg"}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"8 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/leadermind.fi\/fi\/johtamisen-peliteoria\/","url":"https:\/\/leadermind.fi\/fi\/johtamisen-peliteoria\/","name":"Johtamisen peliteoria | Leadermind","isPartOf":{"@id":"https:\/\/leadermind-fi.hel9.wp-cloud.dev\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/leadermind.fi\/fi\/johtamisen-peliteoria\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/leadermind.fi\/fi\/johtamisen-peliteoria\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/leadermind.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/Leadermind-header.jpg","datePublished":"2022-11-16T15:53:23+00:00","dateModified":"2023-09-07T17:31:37+00:00","description":"Johtamisen peliteoria tarjoaa malleja k\u00e4ytt\u00e4ytymisp\u00e4\u00e4oman integroimiseksi organisaation tuottavuuteen ja HR-dataan. K\u00e4ytt\u00e4ytymisp\u00e4\u00e4omalla on yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi merkitys liiketoiminnan arvon luomisessa.","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/leadermind.fi\/fi\/johtamisen-peliteoria\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/leadermind.fi\/fi\/johtamisen-peliteoria\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/leadermind.fi\/fi\/johtamisen-peliteoria\/#primaryimage","url":"https:\/\/leadermind.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/Leadermind-header.jpg","contentUrl":"https:\/\/leadermind.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/Leadermind-header.jpg","width":2026,"height":1080},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/leadermind.fi\/fi\/johtamisen-peliteoria\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/leadermind.fi\/fi\/etusivu\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Johtamisen peliteoria"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/leadermind-fi.hel9.wp-cloud.dev\/#website","url":"https:\/\/leadermind-fi.hel9.wp-cloud.dev\/","name":"Leadermind","description":"Productive Leadership Simulation","publisher":{"@id":"https:\/\/leadermind-fi.hel9.wp-cloud.dev\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/leadermind-fi.hel9.wp-cloud.dev\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/leadermind-fi.hel9.wp-cloud.dev\/#organization","name":"LeaderMind","url":"https:\/\/leadermind-fi.hel9.wp-cloud.dev\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/leadermind-fi.hel9.wp-cloud.dev\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/leadermind.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/leadermind-logo.png","contentUrl":"https:\/\/leadermind.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/leadermind-logo.png","width":1200,"height":298,"caption":"LeaderMind"},"image":{"@id":"https:\/\/leadermind-fi.hel9.wp-cloud.dev\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/LeaderMind2020\/"]}]}},"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/leadermind.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/26022","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/leadermind.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/leadermind.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/leadermind.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/leadermind.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=26022"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/leadermind.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/26022\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":26130,"href":"https:\/\/leadermind.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/26022\/revisions\/26130"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/leadermind.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/25205"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/leadermind.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=26022"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}